Liekkipatsas

SUOMUSSALMEN TAISTELUJEN PÄÄMUISTOMERKKI

Muistomerkin on suunnitellut akateemikko Alvar Aalto. Aalto itse on kuvaillut muistomerkin suunnitteluaan seuraavasti: “Suurin osa historiallisen aikakauden muistomerkeistä on saanut alkunsa taisteluista ja sotatapahtumista, kuitenkin niin, että hyvin suuri osa on henkilökohtaisia muotokuvia, patsaita joissa aikakausien oligarkiset ja sen mukaiset valtiojärjestelmät saavat karakteristisen kuvansa.

Antiikin aikana, tarkoitan tällä varhaisimpia antiikkiin liittyviä vuosisatoja, muistomerkkiluontoiset sekä rakennukset että kuvanveistokset liittyvät enemmän valtioiden välisiin liittoihin mutta ennenkaikkea niitä sitoviin uskonnollisiin menoihin. Joskus ne olivat suorastaan votiivilahjojen luontoisia.

Kun syntyi ajatus taistelujen muistomerkin luomisesta Suomussalmelle, oli aloitteen tekijänä suurehko ryhmä kansalaisia. Puheenjohtajaksi siihen valiokuntaan, jonka tuli johtaa muistomerkinrakentamisesta, valittiin jo verrattain varhaisessa vaiheessa kenttäjoukkojen komentaja, jääkärieversti August Mäkiniemi. Mainitsen tämän erityisesti siksi, että hänen näkemyksensämuistomerkin luonteeseen nähden on vaikuttanut sen yleiseen muotoon mutta ennenkaikkea sen henkiseen sisällykseen. Hänen käsityksensä mukaan taistelujen muistomerkit eivät saa luonteeltaan olla agressiivisia vaan niiden pikemminkin tulee lähentyä sitä dramaattista ja tragedialuontoista tapahtumasarjaa, joka aina liittyy kansojen välisiin konflikteihin.

Muistomerkin muotoon on ollut vaikuttamassa se erikoisuus, ettei tässä ole kysymyksessä kaupunki- ja katumiljööhön liittyvä veistos, vaan kaukana Suomen pohjoisissa metsissä yksinään oleva monumentti. Ympäristön maisemat, pohjoisimman Suomen erikoinen maisemamuodostelma sekä metsän mitoiltaan vaatimaton karaktääri ovat myöskin omalla tavallaan muodostaneet taustan. Mitään varsinaista symbolia tai kertovaa aihetta ei monumenttiin liity, eikä tekijä ole hakenut vertauskuvallisia tai puolinaturalistisia aiheita, vaan muistomerkin muoto tekijän mielessä on kasvanut suoraan ihmiselämän tragediasta, mutta myös siitä luonnosta ja niistä olosuhteista, joissa ihminen elää. Mutta kaikkien muotojen taiteessa tulee olla sellaista, että katsoja itse voi panna siihen sisällön, ja tätä tietä monumentti välittää katsojalle ja katsojaryhmille määrätyn tunnearvon.

Monumentti on pronssiin valettu, vinossa asennossa oleva epäsymmetrinen kolonni, muodostaen lineaarisen vastakohdan Pohjois-Suomen vertikaaliluontoisille mänty- ja kuusimetsille. Sen sijaan monumentin mittakaava sekä sen pintojen muodostumat seuraavat ehkä – kenties – erämaaluontoisen metsän vaihtelevia suuruusasteikkoja. Monumentti on graniittijalustaan kiinnitetty, ja loiva taustana oleva mäenrinne sekä laajalle näkyvät maisemat ovat sen varsinaisena ympäristönä. Osittain ehkä pitkä talvikausi ja lumiset metsät ovat aiheuttaneet materiaalivalinnan ja patsaan nousu maastosta on harmonisoitu rikkaaseen ja syvälumiseen maastoon. Monumentti on 9 metriä korkea ja mittakaavaltaan siten sovitettuna ympäristöön, että se nousee puutason yläpuolelle silti poikkeamatta siitä liioitetulla tavalla. Koska monumentti on arkkitehdin tekemä, on luonnollista että se ei seuraa luontoa jäljitteleviä aiheita eikä muodosta minkäänlaista kuvaa, jonka tarkoituksen olisi esiintuoda symbolisesti määrättyjä tunnearvoja. Tekijän käsitys on, että tunnearvojen täytyy liittyä eräänlaiseen vapaaseen suhteeseen muistomerkin ja katsojan välillä.”

Patsas on pystytetty 30.8.1959 Suomussalmen taistelujen 20-vuotisjuhlien yhteydessä. Patsaan jalustan päällä olevassa metallilaatassa on kuvattu Suomussalmen taistelupaikat ja päädyssä on kenraali Hjalmar Siilasvuon sanat: “Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa”.

Osoite: Kuhmontie 1.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa