Kuiva- ja Hietajärvi

Kylien sijainti
Kaksi vanhaa vienankarjalaiskylää Hietajärvi ja Kuivajärvi sijaitsevat Suomussalmen kunnassa, aivan itärajan tuntumassa. Matkaa rajalle on vain muutamia kymmeniä metrejä, Suomussalmen keskustaan sitä vastoin on liki kahdeksankymmentä kilometriä. Valtakunnanraja kulkee Hietajärvessä, jakaen osan vesistöstä itänaapurille. Kylillä on välimatkaa vain kolme kilometriä, ja niin voidaan puhua kahden kylän muodostamasta kyläyhteisöstä. Rajan läheisyys velvoittaa noudattamaan tiettyjä asetuksia, joista osaan on kyläläisille annettu erityisvapauksia.

Kuiva- ja Hietajärvien kyläyhteisön alkuperä
Hieta- ja Kuivajärven kylien asutusten alkuvaiheista on runsaasti tietoa. Kylien varmaa, tarkkaa syntyä ei kuitenkaan tiedetä, sillä monien eri tahojen tiedot ovat osittain ristiriidassa keskenään.
Hieta- ja Kuivajärven Huovisten kantaisänä pidetään Hietajärvelle myöhemmin saapunutta Lari Huovista. Hän pakeni Venäjän Karjalasta sotamieheksi ottoa ja sotia Suomen puolelle. Hänen alkuperäinen nimensä oli Tament Sikov. Karkaaminen tapahtui kenties 1700-luvun loppupuoliskolla. Tament toimi Suomen puolella talonpoikien renkinä. Talonpojat kutsuivat häntä Lauriksi ja pilkaten Huoviseksi (huovi tarkoittaa sotilasta), mutta hän omisti myöhemmin sen nimen, ja niin hänestä tuli Lauri Huovinen, suuren Huovisten suvun kantaisä. Laurin ollessa renkinä eräässä talossa oli siellä myös Daria jonka Lauri otti vaimokseen. He muuttivat asumaan Kuivajärven rannalle. Heistä tuli Kuivajärven uudisasukkaita.

Kieli
Kylissä ennen puhuttu kieli, karjala, ei ole murre vaan oma kieli. Se eroaa suomen kielestä niin paljon, että karjalaa taitamattomalle käy sen ymmärtäminen vaikeaksi. Kieli saa vaikutteita sekä suomen, että venäjän kielestä. Kielten vaikutukset näkyvät selvemmin nykyään, aidon karjalan vähitellen unohtuessa. Karjalan kielen tulevaisuus ei näytä hyvältä, mitä on aikoinaan ratkaisevalta osin aiheuttanut suomalaisten karjalaisiin evakkoihin ja heidän kieleensä kohdistama pilkka. Kieltä on paljon aina nykypäiviin asti hävetty, eivätkä kaikki vanhimmat karjalaiset ymmärrä, miksi heidän kielensä on yhtäkkiä vaalittava asia.

Luonne
Karjalaisia pidetään iloisena ja eloisana kansana. Myös yletön vieraanvaraisuus on karjalaisten tunnusmerkki. Samoin avoimuus, kohteliaisuus sekä tinkimätön siisteys.

Uskonto
Uskonto on karjalaiselle elämäntapa, normisto ja elämän ylin auktoriteetti. Karjalaiset ovat hartaita ortodokseja. Karjalaiselle uskonto on mystisyytensä lisäksi myös konkreettista, aistein välittyvää tietoa korkeimman voiman olemassa olostaan. Uskonto on visuaalista tšasounan kauniine ikoneineen, kosketeltavaa ristin suuteluineen. Uskonto on musiikkia kirkkolauluineen ja tuoksua ilmassa pyhine suitsukkeineen. Karjalaiselle uskonto on tässä ja nyt. Vanhat karjalaiset kasvattivat lapsensa Jumalan pelossa, piirsivät leivän päälle ristin, ristivät silmänsä (tekivät ristinmerkin) mennessään kirkkoon tai kylään. Sairauksien ja vastoinkäymisten uskottiin olevan Jumalan rangaistus, paastoja noudatettiin tarkoin. Ortodokseihin kuuluivat myös vanhauskoiset eli starovierot. He olivat kuitenkin ortodoksivähemmistö, eikä heidän uskontoaan ole paljon tutkittu.

Kuivajärven eräs kulttuurihelmi on pieni, kaunis, Pyhälle Nikolaokselle omistettu rukoushuone,
tsasouna. Kuivajärven nykyinen tsasouna on sarjassaan kolmas. Ensimmäisen, starovierojen rakentaman, 1800-luvun aikaisen tsasounan tuhosi salama vuonna 1902. 1930-luvulta peräisin oleva tsasouna tuhoutui talvisodan viimeisinä päivinä. Nykyinen tsasouna on rakennettu vuonna 1958.

Runonlaulanta
Karjalaiset olivat musikaalista väkeä. Soitettiin kanteleilla, viuluilla, jopa kammoilla. Laulettiin itkuvirsiä häissä, hautajaisissa, vieraissa ollessa, kalmistoissa, tavattaessa ystäviä ja poislähdettäessä. Laulu ja soitto kuvastivat kaikkia tunteita ja elämän tilanteita. Laulu ja soitto toimivat. Rajan mentyä kiinni karjalaiset itkuvirsien taitajat viestivät terveisensä rajan yli laulamalla itkuvirsiä. Rajaa vartioivat sotilaat luulivat laulajien kutsuvan lehmiään eivätkä ymmärtäneet tapatunutta rajaloukkaukseksi.

Ruokakulttuuri
Kuiva- ja Hietajärven kylät ovat tunnettuja myös runsaasta, tavanomaisesta ruokakulttuurista poikkeavasta ruokaperinteestään. Karjalaiset emännät pyöräyttivät taitavilla käsillään niin herkulliset sultsinat, kalakukot ja uhkeat rukiiset kuin mahtavat määrät erilaisia piirakoiden variaatioita.

Suhde luontoon
Vienalaiset ovat aina eläneet hyvin kiinteässä suhteessa luontoon, luontoa kunnioittaen. Metsästys ja kalastus ovat olleet maanviljelyksen ohella hieta- ja kuivajärveläisten pääelinkeinot. Varsinkin kalastuksella oli suuri merkitys, mikä on ymmärrettävissä jo kylien vesistöjen läheisyyden vuoksi. Kalastuksen suhteen ei ollut rooliajattelua vaan kalalla kävivät sekä miehet että naiset. Nuotalla kalastus oli suosittua. Muutama talo yhdessä muodosti keskenään nuottakunnan. Kalastettiin myös koukuilla ja verkoilla.

Praasnikat
Praasniekat ovat merkittävin kesätapahtuma Kuivajärvellä. Karjalassa oli ennen joka kylällä jollekin pyhimykselle omistettu praasniekka juhla. Kuivajärven praasniekkojen pyhimys on Pyhä Nikolaos. Juhlaa vietetään heinäkuussa. Juhlaohjelmaan kuuluu nykyään aattoillan ehtoopalvelus sekä muistopalvelus kalmosaaressa tai Kuikkaniemen hautausmaalla. Juhlapyhänä on liturgia sekä ristisaatto vedenpyhityksineen. Juhlan maallinen puoli käsittää kansanperinnettä, kansantansseja, soittoa, laulua, puheita, esitelmiä yms. Iltaohjelmaan kuuluu lisäksi lavatanssit eli pessotat.

Kylät nykyään
Kylissä asuu nykyisin yhteensä parisen kymmentä henkeä, etupäässä iäkästä väestöä. Maataloutta ei harjoita enää kukaan. Työtä tarjoavat enää vain Domnan Pirtti sekä rajavartiolaitos, jonka työvoima on kylien ulkopuolelta. Kylissä käy vuosittain 5000-10000 turistia.

Tulevaisuus?
Vienankarjalaisella kulttuurilla Kainuussa on monen vuosisadan perinteet, mutta onko vienankarjalaisuudella tulevaisuutta? Mikä on se mahti joka elvyttää unohtuneen kielen, täyttää tyhjät pirtit rahvaalla ja heläyttää iloisen laulun autioilla pihamailla?

Maisema-alue
Alueelle Kuivajärvi - Hietajärvi on perustettu Suomen ensimmäinen maisema-alue.

Domnan Pirtti
Domnan Pirtti edustaa vanhaa karjalaista rakennustyyliä. Pirtti on rakennettu itkuvirsien taitajien muistolle, heistä eritoten Domna Huoviselle. Domnan Pirtti on typistetty luomus alkuperäisestä luomuksesta.

Kahdeksan kilometrin pituinen
Saarisuon luontopolku, sijaitsee myös Kuivajärvellä.

Kuiva- ja Hietajärvelle järjestetään opastettuja kiertoajeluja
tilauksesta.