NÄLJÄNGÄN KIRKKO

Näljängän kirkko on vihitty vuonna 1981. Sen on suunnitellut Esko Laitinen.
Kirkossa on tilaa 100 hengelle.

Osoite:
Näljängäntie 46
89670 Näljänkä





VUOKIN KIRKKO

Vuokin kirkko on vihitty vuonna 1954. Sen on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto
Lappi-Seppälä ja Martas Oy. Kirkossa on tilaa 100 hengelle ja sen yhteydessä
olevassa, myöhemmin rakennetussa seurakuntasalissa 60 henkilölle.
Kirkon urut on valmistanut 1978 Kangasalan urkutehdas.

Osoite:
Keskisentie 8
89830 Ala-Vuokki



RUHTINANSALMEN KIRKKO

Ruhtinansalmen kirkko on vihitty vuonna 1968. Sen on suunnitellut arkkitehti
Esko Laitinen. Tilaa kirkossa on 180 hengelle ja viereisessä seurakuntasalissa
60 henkilölle. Alttariseinällä on ristinmuotoinen, värilasinen ikkuna. Kirkossa on
myös taiteilija Eeva Ryynäsen veistämä krusifiksi.
Urkurakentamo Tuomen 1968 valmistamissa uruissa on viisi äänikertaa.

Osoite:
Pappilantie 1
89920 Ruhtinansalmi




SUOMUSSALMEN KIRKKO

Suomussalmen kirkko on vihitty 1950. Sen on suunnitellut arkkitehti J.E. Ermala.
Kirkon rakennuskustannuksista on 2/3 saatu Amerikan luterilaisten avustuksena. Kirkossa on taiteilija Bruno Tuukkasen maalaama alttarisecco,
joka kuvaa Jeesuksen maanpäälliset vaiheet, sekä kastekappelin
lasimaalaus. Saarnatuolin ja kastemaljan jalustan puuleikkaukset sekä
pääovenvieressä oleva apostolin patsas ovat suomussalmelaissyntyisen
taiteilijan Jooseppi Mannisen käsialaa. Urut ovat 24-äänikertaiset, ne on
valmistanut urkutehdas Walker & Co vuonna 1950. Kellotapulin kaksi kelloa
ovat peräisin Kurkijoen kirkosta. Kirkossa on tilaa 650 hengelle.

Osoite:
Salmentie 1
89800 Suomussalmi kk



ÄMMÄNSAAREN KIRKKO

Ämmänsaaren kirkko on vihitty 1967. Sen on piirtänyt Suunnittelu Oy Niemelä.
Alttaritaulun on maalannut suomussalmelaissyntyinen taiteilija Irja Juntunen
vuonna 1979. Kirkon 14-äänikertaiset urut on vuonna 1968 valmistanut Tuomi
ja kumpp. Urkurakentamo. Tilaa kirkossa on 300 hengelle.

Osoite:
Kirkkokuja 1
89600 Suomussalmi





PYHÄN RISTIN TSASOUNA

Tsasouna eli ortodoksinen rukoushuone edustaa karjalaista
hirsirakennusperinnettä parhaimmillaan.
Rakennuspuut on hankittu Suomussalmen metsistä ja tsasouna on
hirsitöiden osalta pystytetty Nurmeksessa rakennusliike Pekka Tavin
toimesta. Tsasounan suunnittelusta on vastannut arkkitehti Hannu
Pyykkönen, joka rakennusta suunnitellessaan on perehtynyt itä-Karjalan
hirsipyhäköihin ja noudattanut pikkutarkasti vanhoja malleja koristeleikkauksissa.

Tsasounan peruskivi muurattiin kesällä 1982. Muuraustilaisuudessa oli
mukana Oulun hiippakunnan metropoliitta Leo. Tsasouna vihittiin käyttöönsä
27.2.1983.

Jumalanpalveluksista kertoo kolme kirkonkelloa. Kelloissa soivat B, E ja A
sävelet. Suurin kello painaa 59 kiloa ja seuraavat 15 ja 7.

Tsasounan aidan sisäpuolella on taiteilija Niina Sailon veistämä Itkijäpatsas. Patsas paljastettiin 27.6.1987. Se on
kunnianosoitus vienankarjalaiselle itkijäperinteelle ja sen taitajille. Patsas on Suomussalmen kunnan ja Säätiö
Väinölän yhteishanke.

Ikonit
Tsasounan suuret ikonit on maalannut taidegraafikko Tuula Murtola Kajaanista. Keskellä on suuri KRISTUS PANTOKRATOR /
Kaikkivaltias-ikoni. Neitsyt Maria ja Johannes Kastaja ikonin molemminpuolin muodostavat ns. DEISIS-ryhmän. Vasemmassa
reunassa on Naiset haudalla-ikoni, joka välittää viestin kirkon suurimmasta juhlasta, pääsiäi-sestä. Hauta oli tyhjä - Kristus
ylösnoussut ! Oikeassa reunassa näkyy tsasounan nimikkoikoni KUNNIALLISEN JA ELÄVÄKSITEKEVÄN RISTIN YLENTÄMISEN muisto. Joka vuosi syyskuun 14.pnä vietetään tätä tsasounan oma PRAASNIEKKAA ristisaatoin ja vedenpyhityksin Kiantajärven rannalla. Oikealla seinustalla on tarkka Suomussalmelta löydetyn Neitsyt Maria ennusmerkki-ikonin kopio. Ikonin on maalannut Tuula Murtola. Kopio on lahja tsasounalle. Vasemmalla seinustalla on profeetta ELIAA esittävä ikoni. Se on saatu tsasounalle lahjoituksena. Elia Tisbeläisen kirkollinen muistopäivä on heinäkuun 20. Oven yläpuolella on ns. käsittätehty-ikoni. Tsasounassa olevat käspaikat ovat Helmi Korhosen tekemiä ja nekin on saatu lahjoituksena tsasounalle.

Osoite:
Keskuskatu 1
89600 Suomussalmi



PYHÄN NIKOLAOKSEN TSASOUNA
Kuivajärven tsasouna edustaa länsimaista
tyylisuuntaa


1700-luvun jälkimmäisellä puoliskolla siirryttiin karjalaisessa kirkkoarkki-
tehtuurissa uuteen tyylikauteen. Innoitus saatiin Venäjän länsimaiseen tyyliin
rakennetusta uudesta pääkaupungista Pietarista. Tsaari Pietari Suuri
(1672-1725) tunnetaan suurena lännen ja erikoisesti Saksan ja Hollannin
ihailijana. Siksi myös karjalaiset kirkot ja tsasounatvarustetaanrakennuksen
runkoon liittyvällä länsitornilla. Tornin arkkitehtonisena lähtökohtana on kuitenkin pidettävä niitä irrallisia kellotorneja, joita käytettiin keskiaikaisissa pyhäköissä. Vuonna 1958 valmistunut Kuivajärven tsasouna edustaa arkkitehtonisesti juuri tätä länsimaistunutta tyylisuuntaa. Sen esikuvana on pidettävä Korpiselän Ägläjärven kylätsasounaa, joka tuhoutui viime sodissa. Kuivajärven kylän nykyinen tsasouna on alueen kolmas. Se on suuressa määrin Kuivajärven koululla opettajana toimineen diakoni Olavi Lehmuskosken uutteruuden tulos. Rukoushuoneen vihki Petruna eli kesäkuun 28.-29.päivinä 1958 arkkipiispa Paavali. Tsasounan rakennutti Suomen ortodoksisesta kirkkokunnasta tammikuun 20.päivänä 1950 annetun jälleenrakennuslain perusteella rakennushallitus, sillä aikaisempi tsasouna oli tuhoutunut sotatoimien yhteydessä. Tsasounan isännöitsijöinä toimivat Hannele ja Tommi Niskanen.

Vaikka tsasounan rakennustaiteellinen perinne ulottuukin vain 1700-luvulle, kuten myös Kuiva- ja Hietajärven kylienortodoksi-
asutuksen varhaishistoria, edustaa se erinomaisella tavalla kylän miesten kirvesmiestaitoa. Huoliteltu työn jälki virittää saman kysymyksen, jonka toi julki kesällä 1976 Kuivajärvellä vieraillut itävaltalainen professori ja etnologi Hans Winfried Rohsmann: Mikä rakennushistoriallinen arvo tällä kylällä nyt olisikaan, mikäli myös asuintalot edustaisivat vanhaa karjalaista rakennustyyliä?

Ikonostaasi ja pyhät ikonit
Kuivajärven tsasounan kauneus ei kuitenkaan rajoitu vain ulkonaiseen viehättävyyteen. Tsasounan pyhät ikonit on maalannut taiteilija Martha Neiglick-Platonov. Insinööri Esko Aron ja ylidiakoni Leo Kasangon suunnittelema ikonostaasi eli kuvaseinä ei edusta karja-laisen kirkollisen rakennusperinteen bysanttilaisperäistä eli vanhinta tyyliperinnettä, jolle oli tunnusomaista temperavärien käyttö ja ikonien asettaminen tsasounan itäiselle seinälle vaakasuoraan asetettujen listojen päälle. Ikoneita saattoi olla näin asetettuina myös useammassa kerroksessa. Ilomantsin Hattuvaaran ja Saarijärven kylätsasounissa tämä vanha traditio on säilytetty.

Ortodoksisen kirkkokuntamme jäsenten ikonituntemus oli vielä 1940-luvulla varsin kehittymätöntä eivätkä monetkaan kyenneet erottamaan toisistaan kiiltokuvamaista länsimaistyylistä maalausta ja vanhaan traditioon maalattua henkevää ja hienostunutta ikonia.

Martta Neiglick-Platonov oli ensimmäisiä ikonimaalareitamme, joka tiedosti, että oli palattava vanhaan, autenttiseen traditioon ja että oli löydettävä jälleen Bysantin ikonimaalausperinne. Tänä päivänä me saamme ihailla Kuivajärven tsasounassa hänen maalaamiaan töitä, joista henkii ihmeellinen väriloisto ja sisäinen hengen kauneus, joka on ikonien syvin ilmaus. Ainoan poikkeuksen tekee Pyhän portin päällä oleva ehtoollisen eli eukaristian asettamista kuvaava ikoni, jonka toteutus on "davincimainen" ja epäortodoksinen.

Alttarihuone
Itäpäädyn ns. Käsittätehty Kristus-ikoni on kristillinen ikonografian lähtökohta. Vasemmalla uhripöydän takana on Kristus Pantokrator eli Kaikkivaltias-ikoni, joka on tsasounan taiteellisesti arvokkain ikoni. Uhripöydällä oleva ehtoolliskalusto on kaunista hopeataontaa 1800-luvulta ja peräisin Valamon luostarista.
Keskellä alttarihuonetta olevan Pyhän pöydän eli alttaripöydän esineistöön kuuluu mm.
1) ehtoollislahjojen säilytyslipas (ortodoksisen piispan rinnallaan kantama panagia) on varhaiskristillisenä kautena niin ikään alkuaan ollut ehtoollislipas
2) alttarievankeliumikirja. Alttarissa ei koskaan lueta muita Raamatun kirjoja kuin evankeliumeja, koska Kristus on Vanhan Testamentin ilmoituksen profetioitten täyttymys. Muita Raamatun tekstejä luetaan kirkkosalin puolella
3) antiminssi (nimitys merkitsee suomeksi "pöydän vastine" ja on varhaiskristillisen kirkon traditio, piispallinen valtakirja toimittaa apostolinen liturgia eli ehtoollisjumalanpalvelus. Liinaan on kuvattu Kristuksen ristiltä pois ottaminensekä neljä
evankelistaa), jonka päällä siunataan Pyhät lahjat sekä
4) käsiristit, joita käytetään Jumalanpalvelusten loppusiunauksissa ja jota uskovat Raamatun tradition mukaisesti suutelevat rauhansuudelmalla.

Ikonostaasi eli kuvaseinä
Ikonostaasi eli kuvaseinä on ikoneilla eli pyhillä kuvilla varustettu seinä, joka yhdistää alttarin kirkkosaliin. Ikonostaasin yläosassa Pyhän portin päällä on pienikokoinen eukaristian asettamista esittävä epäortodoksinen "davincimainen" ikoni. Ikonin keskeinen paikka ilmaisee, että kirkon elämä keskittyy Pyhän Eukaristian viettoon. Pyhän portin ovissa on neljän evankelistan ikonit ja Neitsyt Marian ilmestystä esittävä ikoni (kreikaksi evangelismos = ilosanoman julistus; ilmaisee selkeämmin juhlan sisällön). Pyhä portti on alkuaan tarkoittanut kirkon ulko-ovea, jonka edessä pääsiäisyön kastekulkueeseen osallistuneet ja kastepaikalta kirkkoon tulleet uskovat ensimmäisen kerran huudahtivat pääsiäis-
tervehdyksen:Kristus nousi kuolleista! Tämän jälkeen he tulivat Pyhän ja kuninkaallisen papiston jäseninä kirkkosaliin, Jumalan valtakunnan aterialle eli osallistumaan Pyhään eukaristiaan. 700-800 -luvuilla Pyhä portti siirtyi ikonostaasin
keskusoveksi. Pyhän portin vasemmalla puolella olevat ikonit: Jumalan Äidin ns. umilenie-ikoni (säälivä Jumalan Äiti.
Teema liittyy vanhurskaan Simeonin profetiaan). Pohjoisovessa ylienkeli Mikael. Kaltopöydällä on hienostunut 1700-luvulla
maalattu ja myöhäisnovgorodilaista tyyliä edustava Kristus Kaikkivaltias-ikoni. Pyhän portin oikealla puolella olevat ikonit:
Kristus Pantokrator (Kaikkivaltias) -ikoni. Eteläovessa ylienkeli Gabriel.
Kirkkosalin puolella olevat ikonit: Kristuksen edelläkävijän, Johannes Kastajan ikoni. Kirkkosalin oikealla seinällä on Pyhän Nikolaoksen ikoni. Kirkkosalin puolella kaltopöydillä olevat ikonit: Kirkkovuoden kahtatoista suurta juhlaa esittävä hienostunut, miniatyyrimainen ikoni 1800-luvulta.Keskusaiheena on kristillisen tradition "juhlien juhla" eli pääsiäinen. Ylösnousemusaihe kuvattu traditionaalisen tuonelaan laskeutumisen ohella myös länsimaistuneella teemalla, joka kuvaa Kristuksen nousemista kalliohaudasta. Erikoisuutena, joka tuo mieleen apokryfiset lähteet, on tuonelaan kuvattu "helvetin ylösalaisin kääntynyt silmä", joka kuvaa helvetin kauhua Elämän laskeuduttua tuonelaan.Naturalistinen ja kiiltokuvamainen Pyhää Nikolaosta esittävä ikoni.
Tämä italialais-saksalainen romantiikka yhdistettynä slaavilaiseen tunteikkuuteen rappeutti 1800-luvulla vanhan ikonografian opetuksellisen ja eettisen sisällön lähes tyystin. Ikonista tuli vain epämääräisen tunnelman luoja. Kirkkosalin puolella olevista esineistä kannattaa mainita tuohuksille tarkoitetut jalkakyntteliköt, jotka ovat peräisin Valamon luostarista. Alkuaan tuohus ja lampukka olivat valaisimia, joita varhainen kirkko käytti katakombeissa. Nyt niissä palava liekki kertoo jumalallisen rakkauden lämmöstä. Vainajien muistelupöytä, jolle uskovat asettavat tuohuksia ja jolla olevassa astiassa on Kristuksen sanojen mukaisesti nisunjyviä. Ortodoksinen traditio on säilyttänyt vanhakirkollisen ja Kristuksen ylösnousemussanomasta kasvavan
uskon, että kuolema ei merkitse elämän sammumista, vaan että "lepo Jumalassa" merkitsee yhteyden jatkumista. Asian ilmaisee syvimmin pääsiäisstropari: "Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi".

Tsasounan vieressä sijaitsee Karjalaisen rakennusperinteen kunniaksi rakennettu Domnan Pirtti. Se on nimetty myös Vienalaisten runonlaulajien muistopirtiksi. Nimensä pirtti on saanut runonlaulaja Domna Huovisen mukaan.

Osoite:
Kuivajärventie 196 A
89840 Ylivuokki