Hiljainen Kansa

Lähes tuhatpäinen Hiljainen kansa ilmestyy ohikulkijalle kuin taikaiskusta. Aamuisin jurona ja hyökkäävänä, keskipäivällä reippaana ja sävykkäänä, ilta-auringon säteissä riemukkaan värikkäinä. Tuulen hulmuttaessa heinähiuksiaan ja vaatteiden liikehtiessä rytmikkäästi, hahmot ovat kuin eläviä.

Kesäisin niityllä toimii Niittykahvila, jossa mahdollisuus nauttia esim. lettukahvit.

Niittykahvila avoinna 2018:
5.6.-17.6. joka päivä klo 10.00-17.00
18.6.- 12.8. joka päivä klo 9.00-18.00
13.8.-2.9. joka päivä klo 10.00-17.00
6.-9.9. klo 10.00-17.00, 13.-16.9. klo 10.00-17.00 ja 20.-23.9.2017 klo 10.00-17.00.
Muulloin sopimuksen mukaan. Ruokailut tilauksesta ympäri vuoden.

Sijainti:
Noin 30 km Viitostietä (E63) pohjoiseen Suomussalmen keskustasta. Osoite: Viitostie 547.

Tiedustelut:
Kainuun Kuutamokeikat
Kiannonkatu 6
89600 Suomussalmi
Puh. 050 362 0609
ritva.huttunen@kuutamokeikat.fi
http://www.niittykahvila.fi/
www.kuutamokeikat.fi

Hiljaisen Kansan tarina
Turvepäisiä olentojaan Reijo Kela käytti ensimmäisen kerran Ilmarin Kynnös-esityksessään Suomussalmella Lassilan pellolla 1988. Seuraavan kerran turvepäät esiintyivät Helsingissä kesällä 1994, kun Kainuun maakunta esittäytyi Senaatintorilla.
Hahmoja oli 1200, mutta Tuomiokirkon portaille niitä mahtui vain vajaat 700. Hiljainen kansa pystytettiin yöllä, ja se sai kahtena päivänä suurta huomiota ja julkisuutta osakseen. Sitten se poistettiin yöllä ja tuotiin takaisin Suomussalmelle.
Kolmannen kerran Hiljainen kansa seisoi vaiteliaana Ämmänsaaren Jalonuoman rannalla heinäkuussa 1994, kun Reijo Kela ja Heikki Laitinen kumppaneineen saivat kohua aikaan rohkealla performanssilla Kauniit ja rohkeat, rantojen raukat.

Nykyiselle paikalleen Hiljainen kansa sijoitettiin syksyllä 1994. Turvepäitä kohennetaan ja vaatetetaan kaksi kertaa vuodessa; päät saadaan suoraan pellosta, vaatteet järjestetyillä keräyksillä. Työpaja Hanslankarit, joka on rakentanut ja vaatettanut hahmot, vastaa myös niiden säilymisestä kunnossa.

Usein kysytään, mitä Hiljainen kansa oikein tarkoittaa tai mitä se merkitsee. Syrjäytyneitä? Mykkiä kainuulaisia? Unohdettuja? Reijo Kelalta ei saa vastausta. Kukin katsoja tehköön omat johtopäätöksensä. Johonkin viitannee se, että jos Hiljainen kansa riisutaan, paikalle jää tuhatkunta ristiä.
Reijo Kela
Reijo Kela on suomussalmelaissyntyinen tanssija ja koreografi. Hänen muita tunnettuja teoksiaan ovat mm. Ilmarin kynnös (1988), City man (1989) ja Uhrituli (1998).