Sijaitsee Piispajärvellä. Tamperelaisen taiteilija Toivo Rossin suunnitteleman muistomerkin laatassa on teksti: "Tähän pysäyttivät Kainuun korpisoturit vihollisen etenemisen 6. joulukuuta 1939". Muistokiven ympärillä olevat 300 mukulakiveä kuvaavat paikkaa puolustaneiden suomalaisten sotilaitten määrää.

Viitostie 801.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Sijaitsee Haukiperässä.
Laatassa teksti: "Tähän päättyi talvisodan aikana 9.12.1939 vihollisen eteneminen".
Muistomerkki paljastettiin 30.5.1959.

Juntusrannantie 27.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Sijaitsee Kiantajärven rannassa, Hulkonniemen puolella,
entisen lossipaikan kohdalla. Laatoissa seuraavat tekstit:
"Hulkonniemi 1939" ja "Puolesta Suomen ja Suomussalmen,
Hulkonniemen aseveljet". Muistomerkki on paljastettu
10.10.1998.

Veikkolantie 18.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

 

 

Sijaitsee Kuhmontien varressa, Kuomanjoen
P-paikan reunassa, ja se on pystytetty JR-osasto Möntän
kahden Talvisodassa kaatuneen sotilaan muistoksi v. 1965.
Muistolaatassa on teksti: "Mänttäläiset aseveljet Sulo
Aalto 26.12.1939, Erkki Huttunen 4.1.1940."

Kuhmontie 86.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Satakuntalaisen Polkupyöräpataljoona 6:n (PPP 6)
veteraanien pystyttämä muistomerkki, jonka laatassa
on teksti: "Tällä paikalla katkaistiin vihollisen
vetäytymistie vuoden viimeisinä päivinä 1939.
Satakunnasta tuodun kiven pystytti PPP 6".
Muistomerkki on vuodelta 1961.

Veikkolantie 115.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Ruhtinansalmen Lehtovaarassa sijaitseva talvisodan syttymisen
muistomerkki, jossa on teksti: "Tällä paikalla ammuttiin talvisodan
ensimmäiset laukaukset 30.11.1939. Korpisoturiaseveljet".

Lehtovaarassa toimii majoitus- ja ohjelmapalveluyritys
Arolan Maatila- ja Erälomat.

Lehtovaarantie 62.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

SUOMUSSALMEN TAISTELUJEN PÄÄMUISTOMERKKI

Muistomerkin on suunnitellut akateemikko Alvar Aalto. Aalto itse on kuvaillut muistomerkin suunnitteluaan seuraavasti:
"Suurin osa historiallisen aikakauden muistomerkeistä on saanut alkunsa taisteluista ja sotatapahtumista, kuitenkin niin, että hyvin suuri osa on henkilökohtaisia muotokuvia, patsaita joissa aikakausien oligarkiset ja sen mukaiset valtiojärjestelmät saavat karakteristisen kuvansa.

Antiikin aikana, tarkoitan tällä varhaisimpia antiikkiin liittyviä vuosisatoja, muistomerkkiluontoiset sekä rakennukset että kuvanveistokset liittyvät enemmän valtioiden välisiin liittoihin mutta ennen kaikkea niitä sitoviin uskonnollisiin menoihin. Joskus ne olivat suorastaan votiivilahjojen luontoisia.

Kun syntyi ajatus taistelujen muistomerkin luomisesta Suomussalmelle, oli aloitteen tekijänä suurehko ryhmä kansalaisia. Puheenjohtajaksi siihen valiokuntaan, jonka tuli johtaa muistomerkin rakentamisesta, valittiin jo verrattain varhaisessa vaiheessa kenttäjoukkojen komentaja, jääkärieversti August Mäkiniemi. Mainitsen tämän erityisesti siksi, että hänen näkemyksensä muistomerkin luonteeseen nähden on vaikuttanut sen yleiseen muotoon mutta ennenkaikkea sen henkiseen sisällykseen. Hänen käsityksensä mukaan taistelujen muistomerkit eivät saa luonteeltaan olla agressiivisia vaan niiden pikemminkin tulee lähentyä sitä dramaattista ja tragedialuontoista tapahtumasarjaa, joka aina liittyy kansojen välisiin konflikteihin.

Muistomerkin muotoon on ollut vaikuttamassa se erikoisuus, ettei tässä ole kysymyksessä kaupunki- ja katumiljööhön liittyvä veistos, vaan kaukana Suomen pohjoisissa metsissä yksinään oleva monumentti. Ympäristön maisemat, pohjoisimman Suomen erikoinen maisemamuodostelma sekä metsän mitoiltaan vaatimaton karaktääri ovat myöskin omalla tavallaan muodostaneet taustan. Mitään varsinaista symbolia tai kertovaa aihetta ei monumenttiin liity, eikä tekijä ole hakenut vertauskuvallisia tai puolinaturalistisia aiheita, vaan muistomerkin muoto tekijän mielessä on kasvanut suoraan ihmiselämän tragediasta, mutta myös siitä luonnosta ja niistä olosuhteista, joissa ihminen elää. Mutta kaikkien muotojen taiteessa tulee olla sellaista, että katsoja itse voi panna siihen sisällön, ja tätä tietä monumentti välittää katsojalle ja katsojaryhmille määrätyn tunnearvon.

Monumentti on pronssiin valettu, vinossa asennossa oleva epäsymmetrinen kolonni, muodostaen lineaarisen vastakohdan Pohjois-Suomen vertikaaliluontoisille mänty- ja kuusimetsille. Sen sijaan monumentin mittakaava sekä sen pintojen muodostumat seuraavat ehkä - kenties - erämaaluontoisen metsän vaihtelevia suuruusasteikkoja. Monumentti on graniittijalustaan kiinnitetty, ja loiva taustana oleva mäenrinne sekä laajalle näkyvät maisemat ovat sen varsinaisena ympäristönä. Osittain ehkä pitkä talvikausi ja lumiset metsät ovat aiheuttaneet materiaalivalinnan ja patsaan nousu maastosta on harmonisoitu rikkaaseen ja syvälumiseen maastoon. Monumentti on 9 metriä korkea ja mittakaavaltaan siten sovitettuna ympäristöön, että se nousee puutason yläpuolelle silti poikkeamatta siitä liioitellulla tavalla. Koska monumentti on arkkitehdin tekemä, on luonnollista että se ei seuraa luontoa jäljitteleviä aiheita eikä muodosta minkäänlaista kuvaa, jonka tarkoituksen olisi esiintuoda symbolisesti määrättyjä tunnearvoja. Tekijän käsitys on, että tunnearvojen täytyy liittyä eräänlaiseen vapaaseen suhteeseen muistomerkin ja katsojan välillä."

Patsas on pystytetty 30.8.1959 Suomussalmen taistelujen 20-vuotisjuhlien yhteydessä. Patsaan jalustan päällä olevassa metallilaatassa on kuvattu Suomussalmen taistelupaikat ja päädyssä on kenraali Hjalmar Siilasvuon sanat: "Moni urhea soturi lunasti sydänverellään Suomussalmen suuret voitot. He näyttivät kansalleen kunnian tien, joka oli raskas, mutta ainoa".

Kuhmontie 1.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Talvisodan syttyessä 30.11.1939 kaikkia suomussalmelaisia
 ei saatu evakoitua ja heidän täytyi jäädä koteihinsa
sotatoimialueelle. 12.1.1940  ilmestyi neuvostopommittajia
Paukuttajavaaran ylle, ja Paukan talon asukkaat etsiytyivät
suojaan perunakellariin, minkä lentäjät havaitsivat ja
pudottivat pommeja talon pihapiiriin. Perunakellari sai
täysosuman ja 11 ihmistä sai surmansa.
Muistomerkki on paljastettu 12.1.2005.

Honkavaarantie 15.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.


 

Purasjoen puolustusasemaa on linnoitettu kolmessa
eri vaiheessa:
I vaihe: 16.10. - 11.11.1939 (YH:n aika)
II vaihe: tammi-helmikuu 1940
III vaihe: huhtikuu 1940 - kesäkuu 1941

I vaiheessa linnoittamisesta vastasivat Suomussalmen Harjoituskeskuksen reserviläisistä ja työvelvollisista muodostetut työosastot. Tien molemmin puolin suunniteltiin ja toteutettiin vahvennetun komppanian puolustusasemat noin 300 miestä varten.

Jokitörmän länsirannalle tehtiin tukein lujitettua panssariestettä, josta vielä jokimutkassa on jäännöksiä nähtävissä. Panssariesteen taakse kaivettiin puilla lujitettu ampumahauta, johon sisältyi myös puulla lujitettuja konekivääripesäkkeitä sekä muutamia katettuja tähystyspesäkkeitä. Ampumahaudasta taaksepäin kaivettiin yhdyshautoja. Korsuja ei tehty, vaan niiden sijasta rakennettiin yhdyshautojen kylkiin sirpaleenkestäviä suojakomeroita. Vallattuaan puolustusaseman puna-armeijalaiset käyttivät näitä suojakomeroita majoitustiloinaan varustaen niitä tilapäisillä kamiinoilla, sillä heiltä puuttuivat teltat.

II vaiheessa, kun suomalaiset olivat vallanneet aseman takaisin, taistelujoukot korjasivat ja täydensivät linnoitteita tilanteen niin salliessa. Työhön osallistui joukkoja JR 64:stä ja ErP 15:stä.

III vaiheessa eli ns. välirauhan aikana asemaa linnoitettiin jälleen osana Salpa-linjaa. Työssä oli sekä sotilaita että erillisiä työryhmiä, jotka olivat siiviilejä.

Edellä mainittujen kolmen eri vaiheen rakennelmia on vaikea erottaa toisistaan, koska rakennelmia on paranneltu ja rakennettu toistensa päälle. Osa alkuperäisistä rakennelmista on tuhoutunut tien oikaisun ja uuden sillan rakennustöiden takia.

Raatteentie 97.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Muistomerkki sijaitsee Raatteen tien varrella, Likoharjun talon luona. Muistomerkin laatassa on teksti: "Tämä muistomerkki on pystytetty Raatteen tien vv. 1939-1940 käytyjen kunniakkaiden taistelujen muistoksi - Korpisoturiaseveljet (11.8.1963)"

Raatteentie 83.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Sijaitsee Kuhmontien varressa, Haukilan alueella, 
minne suomalaiset pysäyttivät ukrainalaisen 44.
divisioonan pääjoukot joulun alla 1939. 
Tammikuun alussa suomalaiset hyökkäsivät 
alueelle motittaen hyökkääjän joukot, ja motti
tuhottiin 8. tammikuuta mennessä lähes viimeiseen
mieheen.
"Ukraina rukoilee kaatuneitten sielujen puolesta"
-muistomerkin yläosa on harmaasta graniitista
tehty jääpeitteisen kallion muotoinen jalusta, joka
symboloi Suomen ilmaston ankaruutta. Kalliossa
on syvennys ja ukrainalaisella (zitomirilaisella)
ornamentilla koristeltu kaariholvi, joka muistuttaa
ulkonäöltään kyläkappelia. Holvin reunaa kiertää
teksti: "Miekat taotaan auran teriksi. Yksikään
kansa ei kohota miekkaa toista vastaan."
Syvennyksestä nousee Jumalan Äidin Pokrovan
vaalea hahmo. Jumalan Äidin käsissä on heisipuun
tertuilla koristettu Ukrainaa symboloiva peite, jonka
hän levittää suomalaisten ja neuvostoliittolaisten
haudoilla kylvetyn maan ylle ja rukoilee kaatuneitten
rauhan ja levon puolesta.
Jalustassa on ukrainan- ja suomenkielinen teksti:
"Ukraina rukoilee kaatuneitten sielujen puolesta".
Muistomerkin on suunnitellut ukrainalainen Vitaliy
Rozhik ja sen ovat pystyttäneet ukrainalaiset
30.8.2009.

 

Kuhmontie 105.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.

Taiteilija Oleg Komovin suunnittelema muistopatsas
sijaitsee Raatteen Museotien varrella, ja se on
pystytetty 19.9.1994. Patsaan jalustassa on
venäjän- ja suomenkielinen teksti: "Isänmaan
pojille - sureva Venäjä." Muistomerkki on omistettu
talvisodan Suomussalmen taisteluissa kaatuneille
puna-armeijan
sotilaille.

Raatteentie 12.
Muistomerkin sijainti Kainuun ulkoilukartassa.